tiistai 27. lokakuuta 2015

Pieni syntymätön

jumpsuitit 222


Näin viime yönä unta pienestä vauvasta. Se pieni vauva nukkui tyytyväisenä siinä mun vierellä sängyssä. Siinä ympärillä oli mun rakkaimpia perheenjäseniä ihastelemassa pikkuvauvaa. Se oli iloinen uni. Olin tosi onnellinen.

Ehkä se oli mun vauva, joka ei ikinä koskaan syntynytkään.

Olin aina ajatellut, että vaikenisin tästä asiasta täällä kokonaan, enkä ikinä kertoisi tästä sanallakaan. Toisaalta taas välillä on käynyt mielessä, että ehkä joskus kertoisin. Saatan vielä katua tätä joku päivä, että kerroin, mutta otan kuitenkin täyden vastuun kaikesta. Mulla tuli tänään niin vahva tunne, että mää haluan viimein kertoa tästä. Tää on niin arka aihe, että siitä useimmiten vaietaan kokonaan ja sitä hävetään. Siitä ei puhuta julkisesti. Abortista. Se jakaa niin jyrkkiä ja vahvoja mielipiteitä, että siitä tänne julkisesti kirjoittaminen on paljon mietityttänyt ja pelottanutkin. Ihmiset tuomitsevat toisiaan niin helposti, vaikka eivät välttämättä tiedä asioiden todellisia syitä ja henkilökohtaisia tuntemuksia niihin. En kuitenkaan välitä mitä ihmiset ajattelevat minusta. Kokemuksia, näkökulmia ja syitä siihen on varmastikin monenlaisia ihan yhtäkuin asianomaisiakin, mutta minä voin kertoa joitain omakohtaisia tuntemuksiani. Mää tiedän kuitenkin sen, etten ole ainoa nainen, joka on abortin joutunut kokemaan; siellä on varmasti monia, jotka voivat asiaan samaistua.

Olin aina ajatellut, että jos mulle joskus sattuisi vahinkoraskaus huonoon aikaan, kuten etten olisi siihen silloin vielä ollenkaan valmis, elämäntilanne olisi huono, ei olisi vakituista parisuhdetta, yms. muuta tällaista, jolloin lapsi ei olisi ollenkaan toivottua juuri silloin. Niin olisin ehdottomasti valmis keskeyttämään sen. Vaikka en ikimaailmassa sellaista haluaisi joutua tekemään. Noh, niinhän siinä sitten tuossa joku aika sitten kävi, yhtäkkiä sitten yllätykseksi olinkin raskaana ja se ei missään nimessä ollut suunniteltua. Se oli vahinko. Mutta se tuntui ihmeeltä. Minusta oli niin ihmeellistä, että olin oikeasti muka raskaana. Mulle se oli tosi iso asia. Mää olen aina halunnut lapsia, mutta en vielä pitkään aikaan. Olin aiemmin ajatellut, että en varmaan ikinä tulisi raskaaksi tai jos tulisinkin, niin siihen menis varmaan ainakin sata vuotta. Olisin halunnut iloita siitä asiasta, mutten voinut. Tiesin heti mitä mun pitää tehdä, sillä en olisi voinut kuvitellakaan, että päätyisin siihen toiseen vaihtoehtoon. Toisaalta, kumpikaan vaihtoehdoista ei tuntunut hyvältä missään vaiheessa, enkä todellakaan olisi halunnut olla siinä tilanteessa. Molemmissa oli omat seuraamuksensa. Tiesin tarkalleen, että raskauden keskeyttäminen oli ainut oikea ratkaisu siihen tilanteeseen: en ollut vielä missään nimessä valmis äidiksi ja luopumaan "vapaudestani", ei vakaata vakituista parisuhdetilannetta ja muutenkin huono elämäntilanne. Tunsin itseni vielä vähän liian nuoreksi lapsien tekoon, enkä halunnut jäädä lapsen kanssa yksin.. Vaikka olin aina ollut täysin varma keskeyttämisestäni jos kyseiseen tilanteeseen joskus joutuisin, kun se sitten oikeasti omalle kohdalle yhtäkkiä sattuikin, niin ei se ihan niin helppoa ollutkaan mitä kuvittelin. Aloin hiljalleen kiintyä ajatukseen, että sisälläni kasvaa oikeastikin mun ikioma vauva. Tuli ihan uudenlaisia tuntemuksia, joita en ollut koskaan aiemmin kokenut. Tuntui oudolta välittää jostakin niin paljon, joka ei tavallaan vielä ollut edes olemassa.

Jossain vaiheessa mulla oli vähän sekavat fiilikset, en enää tiennyt mikä ratkaisu olisi oikea. Mua pelotti olla yksin niinkin ison päätöksen edessä kuin elämä vai kuolema (kuulostaa muuten aivan kertakaikkisen hirveältä kun sen sanoo noin) ja olisin toivonut jonkun jostain ylemmältä taholta tekevän sen päätöksen mun puolestani, etten vois ite siihen vaikuttaa oli se sitten mikä tahansa.

summer 071


Jostain sain kuitenkin taas järkeä päähäni ja päätin pysyä alkuperäisessä päätöksessäni. Se oli mulle helpompi. Lapsen saaminen olisi kuitenkin ollut niin valtavan suuri ja koko elämän muuttava asia, etten vaan yksinkertaisesti ollut siihen vielä valmis. Halusin ajatella myös tämän asian toista osapuolta. Pyrin olemaan ajattelematta asiaa sen kummemmin ja olla enempää kiintymättä siihen. Pakko oli olla vaan kylmä. Sain käsiteltyä ja surettua asian ennen varsinaista toimenpidettä. Ennen toimenpidepäivää olin serkkuni papan hautajaisissa ja muistan hiljaa mielessäni heittäneeni haikeat hyvästit myös sille pienokaiselleni, "anna anteeksi".

Kaikki kuitenkin tapahtui niin lyhyessä ajassa. Onneksi toimin asian suhteen nopeasti, raskaus oli ihan aluillaan vasta ja uskon, että sen vuoksi selvisin toimenpiteestäkin helpommalla kuin mitä ensin kuvittelin ja pelkäsin. Mitä pidemmälle se olisi edennyt, sitä vaikeampaa siitä olisi tullut kaikinpuolin. Kaikki kuitenkin meni hyvin, selvisin alle parissa viikossa ja jatkoin tyytyväisenä elämääni. Päätös oli oikea siihen elämäntilanteeseeni nähden enkä ole päivääkään katunut. Aikaa kuluu. Välillä en ole muistanut koko asiaa ollenkaan. Välillä se saattaa jossain välissä tulla mieleen. En kuitenkaan ajattele sen kummemmin. Jossain näen jonkun typerän aborttivitsin, tulee paha mieli, alan itkeä. Aikaa taas kuluu ja aina silloin tällöin asia muistuu mieleen.

Abortista on kulunut nyt yli puoli vuotta. Tuntuu, että vähän väliä joku tuttavapiiristä ilmoittaa olevansa raskaana, jopa jotkut kaveritkin. Miten tuokin on nyt raskaana? Aletaanko me olla jo siinä iässä, että kaikki alkaa nyt tekemään niitä lapsia? Tunteet ovat olleet aika pinnassa viime aikoina. Iloitsen jokaisesta tuttavapiirini raskaudesta, mutta aina joka kerralla salaa purskahdan itkuun. Huomaan miten onnellisia ne ihmiset siitä on. Jokainen raskaus ja vauvojen näkeminen saa mulle aikaan surullisen fiiliksen. Vastasyntyneiden näkeminen kirpaisee. Saan veljeni vastasyntyneen poikalapsen syliini, tekee vaan mieli itkeä. En voi olla miettimättä sitä omaa vauvaani ja miten onnellinen mää siitä voisin olla. Miltähän se näyttäisi? Minkälaista elämä sen kanssa olisi? Kumpi se olisi, tyttö vai poika? Miltä tuntuisi saada se oma lapsi syliinsä? Se on varmaan maailman paras tunne se. Voin vaan kuvitella.

Asia on noussut taas uudestaan pintaan, nyt kun se on taas ajankohtainen mulle. Joudun käymään samaa asiaa uudelleen läpi. Mutta eri tavalla. Tuntuu ehkä jollain tasolla pahemmalta. Mää tiedän sen, että mun vauvalla olis laskettuaika ihan näinä päivinä.. Enkä voi olla ajattelematta sitä. Siitä tulee aika haikee fiilis. Mää haluaisin nähdä ja kokea ja saada sen nyt syliini jos vaan voisin. Mutta en vaan voi.

En kadu päätöstäni. Enkä vieläkään lähtisi tekemään lapsia. Kuitenkin joskus vielä haluan kokea sen loppuun saakka ja jonkun mulle oikean ihmisen kanssa. Tällä hetkellä voisin kuitenkin antaa nyt mitä vaan, jos vaan saisin syliini sen yhden joka joskus silloin kasvoi minussa. Saattaa kuulostaa ristiriitaiselta, mutta hankala selittää.. Se olis varmasti ollut mulle maailman paras ja kaunein asia, mutta sen aika ei ollut vielä.

Huh, olipa sydäntäsärkevää. En muistakaan milloin olisin itkenyt näin silmät päästäni, ne on melkein muurautuneet umpeen hah. Mutta mää uskon, että mun on nyt helpompi taas jatkaa eteenpäin tämän vuodatuksen ansiosta, tää oli aika terapeuttista mulle. Mun tuskin tarvii enää kauheesti surra tätä asiaa, huomenna on varmasti aurinkoisempi päivä. Mutta kyllä se pysyvän jäljen jättää, ainakin mulle.


Samanlaisia kokemuksia?



perjantai 23. lokakuuta 2015

Shades of grey

harmaaasu
Toppi ja hame/ SheIn (täältä ja täältä)

Moikka, se olis taas perjantai ja viikonloppu edessä wipii! Onneksi tänne Ouluun avataan tänään vihdoinkin  uus yökerho Ilona, ollaan tyttöjen kanssa odoteltu sitä innokkaina ja tänään päästään viimeinkin kurkkaamaan se. Kaverit sai jotain kutsuja sinne, joten päästään jo vähän etuajassa tutustumaan paikkoihin. Tytöt tulee perinteisesti tänne mun luo nyt vähän illemmasta aloittelemaan muutamilla viinilasillisilla ja sitten lähetään pitämään hauskaa. Kiva ilta varmasti tulossa siis! Ehkä törmätään siellä. ;)

Muutenkin on taas lokakuu kohta lopuillaan ja ens viikonloppuna olis ihan kreiiiisit halloween-partyt. Kaikki ihan ressissä hössöttää niistä innoissaan, mutta onhan niihin aina oma hommansa valmistautua ja järkätä. Kolmena peräkkäisenä vuonna oon järjestänyt kyseiset pirskeet, viime vuonna juhlittiin niitä vähän pienemmällä tyttöporukalla, mutta nyt näistä tulevista on taas tulossa isommat ja ihan varmasti kaikkien aikojen parhaat. En malta odottaa! Oon huomannut, että halloween kasvattaa suosiotaan täälläkin vuosi vuodelta enemmän ja tällä hetkellä mun halloween vinkki -postaus mahtaa olla luetuimpia postauksia. Nähtävästi muutkin aikoo sitä juhlia, hauskaa! Muistatte varmaan sen mun jokavuotisen verikylppäri-yllätyksen? No, nyt mulla on entistä hullumpi idea siihen. Onnistuessaan se varmasti karkottaa yöunet vierailta moneksi viikoksi haha! Mutta sittenpähän näette. Mää voin kertoa teille salaisuutena, että aion pukeutua inkkariksi. Ostin ison t-paidan jonka aion ite tuunata mekoksi. Saas nähä miten onnistuu!

grey11

Mutta mitäs muuta kuin biletystä? Mun uus elämä kohta alkaa! Siskokämppis muuttaa pois noin viikon-kahen päästä ja mää olen siitä aika innoissani! En sillä, ettäkö haluaisin hänestä eroon, sehän on yksi mun parhaimmista ystävistäni, muttako se, että mun yksityiselämä voi viimein alkaa ja saan omaa tilaa. Mää olen asennoitunut kokonaan nyt niin, että kokonaan uus sivu alkaa mun elämässä. Se on jännittävää, mutta oon niin valmis siihen kun voi vaan olla. Mää uskon, että mää saan siitä aivan uudenlaista puhtia jokaiseen arkipäiväänkin ja tulee kaikenlaiset asiat hoidettua paremmin. Mää aion kääntää sivua mun elämässä ja pistää jokaisen elämän osa-alueen remonttiin ja olla ihan h*lkkarin onnellinen! Mää aion pistää huonekalut uusiksi, alkaa taas himona treenaa, löytää uuden työpaikan ja uuden miehen! Helpommin kaikki sanottu kuin tehty, mutta pikkuhiljaa ja varmasti. Tämmösiä pieniä suuria asioita, mutta niistä mää lähen liikkeelle. Tai varmaan se ensin lähtee liikkeelle kaappien siivouksella. Sitten mun uus elämä voi alkaa!


Nyt alan siivoileen ja valmistautuu, tytöt tulee kohta tänne. :) Superhauskaa perjantaita kaikille, nauttikaahan viikonlopusta! 


tiistai 20. lokakuuta 2015

Kameli

1310 059
1310 046
1301 024
1301 029
1310 023
1310 077
1301 008
1301 005
1310 024
1301 021
1310 076
1310 067
1310 080
Takki/ House of Brandon (täältä), mutta kurkkaa myös tämä toinen lähes samanlainen! Farkut Dr.Denim/ House of Brandon (täältä), Neuletakki/ Romwe (täältä), Toppi ja nilkkurit/ H&M, Kaulahuivi/ Glitter 
Hahah aika huvittava otsikko, mutta niin se vaan on kameli tämän hetken kuumin The Väri! Mää olen aivan myyty tällaisille aamutakkimaisille, kiedottaville ja liihottaville villakangastakeille. Ja tuohon kameliväriin! Nuo kaksi hienoa asiaa kun yhdistää, niin siitä tulee yksi tämän syksyn himotuimmista syysvaatteista, kamelitakki. Haluaisin jostain löytää myös samanvärisen poolopaidan. Siis poolopaidat, miten nekin on yhtäkkiä jotenkin niin siistejä? En oo oikein ikinä välittänyt poolopaidoista, mutta nyt oon ihan hurahtanut niihin. Varmaan kun niitä nyt näkee kaupat pullollaan ja vastaan tulevilla ihmisillä, altistut niille karmeuksille jatkuvasti vaikka kuinka yrität silmäs ummistaa. Yhtäkkiä ne sitten alkaakin näyttää itseasiassa aika tositosi kivalta ja kohta huomaat taas meneväs virran mukana tyytyväisenä uus poolopaita päällä. Tehokasta käännytyshoitoa. Ei tarvinnut oikeastaan paljoa ees suostuteltua, mää olen aika helposti vietävissä.  Pakko vaan saada poolopaitoja, kaikissa eriväreissä!

Ja huomaatteko muuten miten hyvin kameli ja farkku toimii yhdessä! Herkullista.


torstai 15. lokakuuta 2015

Benidorm matkakuvia

20983206844_6f617736ce_k

Hola holaa amigoos! Ei vitsit mää olen kyllä maailman surkein bloggaaja, täytyy heti pyytää anteeksi tätä mun aikaansaamattomuutta! Siis anteeksi! Pari viikkoa meni tosta noin vaan viuhahti, että ei kerennyt edes tajuta. Tasan kuukausi sitten oltiin pari päivää sitten saavuttu tuonne Benidormiin ja loikoiltiin vielä aurinkotuoleissa sangrialasit käsissä aah. Välillä mää vaan havahdun miettimään, että olinko mää oikeesti tuolla? Tehtiinkö me oikeesti niitä kaikkia kivoja ja hulluja juttuja mitä me siellä tehtiin? Onneksi me käytiin tuolla, en olis muuten ehkä selvinnyt täysjärkisenä tästä syksystä ja tulevasta talvesta. Oli niin ikimuistoinen ja hauska reissu, että onpahan mitä vanhana kiikkustuolissa muistella. Vieläkin jaksaa naurattaa. 

Tässä on varmaan ainakin sata kuvaa meidän reissusta sieltä täältä vähän sekalaisesti, mutta oli oikeesti aika hankalaa päättää mitä tänne laittaisin, niitä kuvia oli niiiin paljon! Suurin osa niistä oli kuitenkin aika arkaluonteista ja julkaisukelpaamatonta matskua hahah. Mutta näistä nyt saa ehkä jonkinlaisen kuvan millainen paikka se Benidorm oli ja miltä se meidän reissu näytti. Benidorm oli kaunis paikka, ihmiset mukavia ja ystävällisiä, lämmintä piisasi, ruoka ja juoma oli aika edullista, suomalaisturisteja ei näkynyt ollenkaan, brittejä kylläkin jonkin verran joo, mutta ei meitä haitannut. Syyskuu oli aika rauhallista aikaa tuolla, mutta kesäaikaan siellä on kuulumma aina paljon ihmisiä ja monet yöklubit ja ruokapaikat ovat silloin auki myöhempään. Siinä mielessä oli aika kätevää, kun tämä meidän yks kaveripariskunta oli käynyt tuolla Benidormissa viime vuonna lomalla, niin ne tiesi entuudestaan monia paikkoja yms. niin ei oltu ihan hukassa. 

Meidän huoneistohotelli sijaitsi aivan Levante Beachin lähellä ja meillä oli siitä lyhyt matka tuolle pitkälle rantakadulle, jossa oli monta kilometriä vierivieressä ruokapaikkoja ja baareja. Käppäiltiin joka ilta rantakatua pitkin ja tutustuttiin paikkoihin

benidorm 1017
benidorm 657
21581623646_ed2162ce73_k
benidorm 1012
21414612140_791a205f4b_k
benidorm 692
21419135169_b85ec5ae75_k
benidorm 749
benidorm 727
benidorm 616
Mekko/ Romwe (täältä)
21418030240_b1f2718724_k
21594670802_6e36da0225_k
21611577641_a772175f68_k

Rannan toisessa päässä sijaitsi Vanha Kaupunki, jossa oli kivoja ruokapaikkoja ja kaikenlaisia kauppoja.

20983340114_42d7be4792_k
21579936506_11fe9ca991_k
21606193535_e2ac43a575_k
benidorm 381
21596921902_e447e8d9e5_k
21418108080_eaea5715c7_k
21615021961_a6c5a4676d_k
benidorm 887

Skumppakilistelyt! Yhdestä ravintolasta oltiin juuri lähdössä masut pulleina jatkamaan matkaa, mutta tarjoilija kantoi ilmaisen skumppapullon pöytään ja toivotti tervetulleeksi Benidormiin. Mikäs siinä!

21419169709_e682a160ff_k
21594740232_e5d088bbbe_k
21415208618_15e46d42c0_k
20985627403_5fbe83dcdb_k

Näkymät meidän parvekkeelta oli ihan huikeat!

21580476536_1919fbd317_k
21595308452_e7a18cc2dc_k

Lähikaupasta sai edullisesti juustoja ja makkaroita, oli kiva pitää välillä tällaisia naposteluiltamia ennen kaupungille lähtöä! Sangriapulloja sai kaupasta jollain kahella eurolla, arvatkaa vaan tuliko meillä niitä nautiskeltua harva se päivä.. Muttako se oli vaan niin hyvää!

21606343875_7f66142b73_k

Bilekatuja.. baareja vierivieressä.

benidorm 949

Tuolta sai ehdottomasti maailman parhaimmat mojitot! 

benidorm 930
benidorm 954
21419805159_c9b0311689_k (1)
benidorm 776
21580511096_cf7420f1d3_k
benidorm 836

Aah rantsupäivät.. Taidettiin käydä meressä uimassa vaan kolme kertaa, mutta eri rannoilla. Siinä lähellä oli muitakin rantoja. Ekalla kerralla lilluttiin meressä uimapatjoilla ja oli niin kovat aallot, että hullut meinattiin hukkua niiden kanssa ja mua pisti se joku karmee meduusa! Tyydyttiin sitten turvallisesti meidän hotellin uima-altaaseen. Yks ranta oli sellanen pieni ja rauhallinen, sukelleltiin siellä sinisten kalojen kanssa uimalasit päässä. Se oli hauskaa!

benidorm 1112
21611517411_7e94c72bb5_k
benidorm 642
benidorm 1176
benidorm 815
20983884454_3f945a3bf1_k
20984907003_f8e3339ca5_k
benidorm 335
21615490451_5ab8262088_k

Benidormissa oli myös kivoja huvittelumahdollisuuksia pikku taksimatkojen päässä, oli vesipuistoa, huvipuistoa, eläinpuistoa.. Me käytiin ainoastaan siellä vesipuisto Aqualandiassa vähän leikkimässä ja se oli tosi hauska ja viihtyisä paikka! Siellä oli vaan vähän hiljasempaa tuohon vuoden aikaan, mutta eipähän tarvinnut jonotella liukumäkiin sun muihin. 

21615459791_513083e082_k
21580372966_e9f14f5007_k
21415126118_69b93bda7c_k
21414890180_58c3b0fec3_k
21415123718_b018489123_k
21418719708_eb28d97614_k
20985381653_52c0ad1354_k
21418480118_b066f2dcf2_k
benidorm 1107
20980115694_bfe07a6363_k

Tuolla vesipuistossa oli ihan hulluja pitkiä seinäsuoria liukumäkejä, joihin me tytöt ei ihan uskallettu, mutta pojat laski niitä ihan innoissaan. Meidän oli tarkoitus mennä tuonne vielä toisenakin päivänä, mutta se sitten harmi vaan jäi. Toisella kerralla olisin ehkä uskaltanut!

benidorm 1141
benidorm 1134
benidorm 1115
benidorm 1152
21580492616_524dd4322e_k
20985551873_fa757ed741_k
benidorm 855
20983488484_4bd967ddbf_k
21418257670_f58a3ac21a_k
benidorm 270
20981721453_19485d490b_k
21591260922_d14d785194_k
21602638105_4ddab2f158_k

Mahtava porukka!

21615578941_6dd92bc691_k
benidorm 1026

Yks päivä me oltais haluttu vuokrata sellaset sähkömopot, joilla oltais ajeltu johonkin ostoskeskukseen, mutta ei sitten saatu sellasia. Mutta onneksi taksilla ajelu oli aika edullista!

21594797142_0f659568aa_k
benidorm 919
benidorm 558

Shoppailu on rankkaa. Kuumuudessa.

benidorm 371
benidorm 1174
20981411753_eff6782a0c_k
benidorm 1018


Meidän piti kiivetä tuonne mäen päälle räpsimään maisemakuvia, sieltä olis kuulumma nähnyt koko Benidormin. Mutta sinne oli vissiin liian pitkä matka mennä kävellen ja kyyti ongelma, niin ei me sitten mentykään. Mutta ehkä joskus vielä! Keskityttiin lähinnä auringon ottamiseen, uimiseen ja juomiseen. Eiku siis syömiseen!

21606140565_7b92322b86_k
benidorm 378
benidorm 1193


Viimeinen yö oltiin sitten Alicantessa, koska siitä oli lyhyempi matka lentokentälle. Alicanteen ei ehtinyt kauheasti tutustua, mutta kyllä mulla tuli semmonen tunne, että tykkäsin Benidormista enemmän.

Semmonen reissu suurinpiirtein! Voisin mennä toistekin, tykkäsin. Oletteko te käyneet kyseisissä paikoissa, mitä tykkäsitte? :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...